Yrityksen olemassaolon perusta on siinä, että yritys pystyy luomaan tuotteella tai palvelulla lisäarvoa asiakkaalle. Tämä kannattaa huomioida kun mielessä on yrityksen perustaminen. Kun tätä lisäarvoa riittävästi on, asiakas päättää ostaa tuotteen. tai palvelun.
Lisäarvoa syntyy alentamalla hintaa tai parantamalla tuotetta. Hinnan alentaminen voi tapahtua joko yrityksen kannattavuuden kustannuksella tai yrityksen toimintojen rationalisoinnin ja kehittämisen kautta. Kannattavuuden kustannuksella tapahtuvan hinnanalennuksen tie on lyhyt. Toimintojen rationalisoinnissa ja kehittämisessä on jokaisessa yrityksessä käyttämättömiä mahdollisuuksia.
Tuotteen parantaminen asiakkaan silmissä voi olla itse tuotteen konkreettista parantamista, tuotteeseen liittyvän palvelun parantamista tai tuotteelle saadaan lisäarvoa – haluttavuutta – mainonnan ja muun menekinedistämisen keinoin.
Yrityksen kehittämisen tulee olla jatkuvasti käynnissä. Muutoin siihen joudutaan kriisien kautta. Suuri riski yritykselle on hyvänolontunne. On muistettava, että jo kilpailijoiden tasolla pysyminen vaatii jatkuvaa eteenpäin menoa.
Yritys muodostuu liikeideasta, johdosta, henkilöstöstä, pääomasta, toimintaprosesseista, materiaalivirroista, unuhtamatta markkinnointia. Nykyään yrityksen markkinoinnissa hakusanamarkkinointi ja hakukoneoptimointi ovat avainasemassa. Kaikkien osien kehittäminen tulee olla tarkastelun kohteena.
Kehittämisen vaikutukset eivät rajoitu hintakilpailukyvyn paranemiseen. Asiakas näkee lisäarvona myös sen, että henkilöstö on osaavaa ja motivoitunutta sekä toiminta on laadukasta – esimerkiksi toimitukset ovat täsmällisiä.
Pääomaan liittyvät asiat on käsitelty rahasivulla ja liikeideaa yrityksen perustamisen ja markkinoinnin (yleistä markkinoinnista) yhteydessä. Muut kehittämiskohteet käsitellään tällä sivulla.
Johtaminen
Yrityksen johtamismenetelmistä on esitetty kymmeniä teorioita. kuten
- tavoitejohtaminen
- tulosjohtaminen
- laatujohtaminen
- ”oppiva organisaatio” -johtaminen
PK-yrityksen johtaminen ei kuitenkaan ole rakentunut teorioiden varaan. Yrittäjän hyvä kokemus ja liikemiesvaisto sekä aito kiinnostus ihmisiin ovat olleet johtamisen perusta. Haittapuolena kuitenkin on, että asioita käsitellään siinä järjestyksessä kuin ne eteen ajautuvat. Asioilla ei ole tärkeysjärjestystä, vaan pikkuasiat vievät suuren osan ajasta ja suurille asioille ei jää suunnittelu- ja järjestelyaikaa. Ollaan ajopuuna.
Johtamisjärjestelmien ideana on saada johtamiselle systematiikka. Johtamisteorioissa on kuljettu autoritaarisen tyylin johtamisesta yhä enemmän henkilöstön huomioon ottavaan johtamiseen. Koko henkilöstön sitoutuminen yritykseen ja motivoituneisuus työssä, onkin johtamisen avainhaaste.
Johtaminen on liikeidean reivaamista, asioiden junailua ja ihmisten motivointia.. Johtamisjärjestelmillä pyritään siihen, että saadaan riittävä perspektiivi – noustaan helikopterilla ilmaan ja
- katsellaan horisonttiin, mistä tulee tummia pilviä ja missä on auerta, ja pohditaan yrityksen elämän päämääriä.
- tarkastellaan alas, kuinka homma toimii, ovatko prosessit oikein viritettyjä, missä ovat pullonkaulat, missä sählätään.
- kurkistetaan työntekijöiden sielunelämään, onko heidän mukava lähteä töihin vai harmittavatko heitä jotkut asiat.
Asioiden junailussa yrityksen voimavarat tulee pystyä kohdistamaan oikeisiin asioihin, oikealla tavalla ja oikealla hetkellä. Yrittäjän on tunnustettava tässä kykyjensä rajat, ja nähtävä, että jotakin työtä hoitava voi kyetä junailemaan sen työn vaatimat asiat paremmin. On aika antaa valtaa ja vastuuta eli delegoitava.
Ihmisten johtaminen on vaativaa työtä. Jos tyytyy vain autoritaarisesti käskyttämään, on hyvä ymmärtää, että silloin ei saa parasta tulosta: ”Ei kukko käskien laula”. Kun henkilö on motivoitunut, vapautuu hänen resurssinsa parhaimpaan ponnistukseen.
Johtajan rooli on olla joukkueen valmentaja, joka innostaa, tukee ja opettaa joukkuetta parhaimpaan suoritukseen. Hänen tehtävänään on valikoida oikeat pelaajatyypit oikeille paikoille. Johtaja analysoi yhdessä työntekijöiden kanssa niin voitot kuin tappiotkin samoin kuin valmentaja tekee joukkueensa kanssa.
Vaikka hyvä johtaja kuuntelee ja sovittelee, ei hänen kuitenkaan pidä olla vain mukava ihminen. Apostoli Paavali on aikoinaan kirjoittanut: ”Jos pasuunan ääni on epäselvä, kuka valmistautuu hyökkäykseen?” Vielä paremmaksi tilanne tulee, kun pasuunaan puhaltaa koko henkilöstö ja päämäärä on kaikille selvä.
Yleistä rahoituksesta
Rahoituksen yhteydessä esiintyvät käsitteet on tunnettava, sillä sitoumukset ovat taloudellisesti hyvin suuria.
Vakuus
Kun velkaa myönnetään, vaatii velkoja vakuutta velan takaisinmaksusta, jollei velallinen pysty sitä suorittamaan. Vakuuksina käytetään sekä velkojalle pantattua esinevakuutta että hänelle annettua takausta.
Takaus
Omavelkainen takaus merkitsee sitä, että takaaja vastaa takaamastaan velasta kuin omasta velasta. Velkojan ei tarvitse selvittää lainaa ottaneen yrityksen maksukyvyttömyyttä, vaan velkaa voidaan sen eräännyttyä ryhtyä perimään suoraan takaajalta.
Kun osakeyhtiön oma varallisuus ei riitä vakuuttamaan lainanantajaa, joutuvat osakeyhtiön osakkaat usein takaamaan yrityksen lainoja. Näin osakeyhtiön osakkaat joutuvat yksityistaloudellaan vastaamaan yrityksen vastuista kuten asian laita on muutoinkin henkilöyhtiöissä (tmi, avoin yhtiö ja kommandiittiyhtiö).
Takaajan asemaan on vuoden 1999 lokakuussa voimaan astuvan lain (nro 361/1999) mukaisesti tulossa helpotusta, vaikkakaan perusasetelma ei muutu.
Panttaus
Panttauksessa on kysymys irtaimesta esineestä, joka luovutetaan velkojalle lainan vakuudeksi. Pantiksi kelpuutetaan sellaiset esineet, jotka säilyttävät vakuusarvonsa. Tyypillisiä pantteja ovat osakekirjat asunto-osakkeisiin tai yhtiöiden osakkeisiin. Myös talletustodistusta käytetään panttina.
Panttilainaamot hyväksyvät panteiksi monenlaisia esineitä kuten koruja ja elektroniikkaa.
Panttia luovutettaessa laaditaan panttaussitoumus, jossa tunnustetaan esine luovutetuksi tietyn velan vakuudeksi tai yleisvakuudeksi tietyn velallisen kaikkiin vastuisiin. Pantin haltija sitoutuu säilyttämään panttia huolellisesti ja antamaan sen takaisin, kun velka on maksettu.
Asunto-osakeyhtiön vakuusarvo on noin 70 % sen todellisesta hinnasta.
Kiinnitys kiinteistöön
Kiinteistökiinnitys on yleinen velan vakuus. Kiinnitys haetaan kiinteistön sijaintipaikkakunnan käräjäoikeudelta. Kiinnitys voi kohdistua koko kiinteistöön tai määräalaan.
Yrittäjä voi hakea omistamalleen kiinteistölle kiinnityksiä tulevaa tarvetta varten. Kiinnitys kannattaa jakaa sopiviin rahasummiin. Kun yrittäjä tarvitsee lainaa, on hänellä antaa vakuudeksi sopivan suuruinen kiinnitys. Lainanantaja voi hoitaa yrittäjän puolesta kiinnityksen hakemisen notariaattitoimeksiantona, mikä tietenkin aiheuttaa kuluja
Teollisuuskiinteistön vakuusarvo riippuu siitä, millainen kysyntä paikkakunnalla on kyseessä olevan tyyppisistä tiloista.
Yrityskiinnitys
Yrityskiinnitys koskee yrityksen kaikkea irtainta käyttö-, vaihto- ja rahoitusomaisuutta. Yrityskiinnitystä haetaan patentti- ja rekisterihallitukselta. Yrityskiinnitys on voimassa niin kauan kuin se kuoletetaan.
Yrityskiinnityksen vakuusarvo riippuu yrityksen taloudellisesta tilanteesta. Yrityskiinnitystä käytetään yleensä lisävakuutena ja usein factoring- ja osamaksulainojen vakuutena.
Rahoituksen suunnittelusta
Rahasta käydään kauppaa kuten mistä muusta tuotteesta tahansa. Periaatteessa vallitsee ostajan (lainaajan) markkinat, mutta aloittavan yrityksen tilannetta hankaloittaa usein vakuuksien puute. Lainan otossa on aina muistettava, että se tulee maksaa korkoineen takaisin, joten huolellinen rahoituksen suunnittelu on tarpeen.
Rahan tarve on arvioitava realistisesti, myös mahdollinen kustannusten nousu on huomioitava. Avustusten ja tukien saantimahdollisuus on syytä selvittää. Rahaa lainaavat pankkien ohella vakuutusyhtiöt ja rahoitusyhtiöt. Ennen lainan hakemista kannattaa tehdä yrityslaina vertailu. Rahoituslähteitä on hyvä olla useita, mutta kuitenkin päärahoittaja on hyvä informoida yrityksen kehityksestä ja tulevista lainatarpeista.
Ylivelkaantumista ja yksityisasunnon panttausta on pyrittävä välttämään. Hyvät vakuudet halventavat lainarahan hintaa, koska lainanantajalla riski on tällöin pienempi.
Rahoitustarpeen arviointi
Taloudellisten voimavarojen arviointi on tärkeää niin yritystä perustettaessa kuin laajennuksia suunniteltaessa. Rahoitustarve koostuu käyttöomaisuudesta ja käyttöpääoman tarpeesta.
Käyttöomaisuuteen kuuluvat toimitilat sekä tuotantotoiminnan vaatimat koneet ja laitteet. Myös konttoritoimintoja varten tarvitaan ATK- ja muita välineitä ja kalustoa unohtamatta laajakaistapäivityksiä. Yleensä autojen hankinta kuuluu alkavan yrityksen hankintaohjelmaan.
Toimitilojen rakentamisen tai oston sijaan tulee harkita vuokrausta; esimerkiksi monet kunnat voivat tarjota edullisia tiloja. Koneiden ja laitteiden sekä kaluston hankinnassa on syytä tutkia käytettyjen tavaroiden saantimahdollisuuksia ja niiden käyttökelpoisuutta. Autojen hankinnassa edustavuuden korostaminen on syytä jättää siihen vaiheeseen, jolloin yrityksestä kertyy ylimääräistä tuottoa. Leasing-rahoitus on varteenotettava vaihtoehto.
Käyttöpääoman tarpeen riittävä huomioon ottaminen on likviditeetin säilyttämisen vuoksi tärkeää. Sen suuruus riippuu siitä ajasta, jonka raaka-aineiden hankinnasta ja työvoiman käytöstä kuluu tuotteiden tai palveluiden myyntiin. Sekä raaka-aineiden että valmiiden tuotteiden myynnin maksuajat on huomioitava.
Rahoitustarvelaskelmassa on huomioitava myös markkinointikustannukset, yleiskustannukset ja myös yrittäjän oma toimeentulo. Myös kustannusten ylityksiin tulee varautua, jotta yrittäjän ei tarvitse turvautua kalliiseen lyhytaikaiseen rahoitukseen.